Backaksen tarina

Backaksen tarina

Backaksen tilan historia alkaa jo 1500-luvulta, kun säteritila perustettiin Kuninkaantien varteen. Ensimmäiseksi tilanomistajaksi on merkitty Jöns Persson. Omistajat vaihtuivat tiuhaan alkuvuosina, ja pääasiassa he olivat korkea-arvoisia sotamiehiä. Alkuvuodet tila toimi lähinnä ratsutilana, antaen sotilaille mahdollisuuden levätä ja vaihtaa hevosta. Kartanon emännän puurokattila oli aina kuumana, ja kaikille löytyi tilaa Backaksen lämpimästä suojasta.
Nykyinen kartanorakennus itsessään on rakennettu vuonna 1818, ja tästä eteenpäin löytyykin historiankirjoista paljon tietoa alueesta sekä tilan kehityksestä. Kartanon rakennuttajaksi on merkitty sen silloinen omistaja luutnantti ja nimismies Nils Jonas Gunnar Ehrencrona. Tosin henkikirjojen mukaan hän ei tuona aikana enää olisi asunut Backaksessa, vaan tila oli ollut vuokralla.

Backaksen tilanomistajat ovat 1800-luvulla nauttineet yleistä arvostusta ja kunnioitusta niin kartanon oman väen kuin pitäjäläisten keskuudessa. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita pahimmat nälkävuodet, jolloin Backas oli Hagelstamin suvun omistuksessa. Kenenkään ei tarvinnut kulkea ohi nälkää nähden, vaan saunalla kiehui aina iso kattilallinen kaurajauhopuuroa. Viljanviljely oli pitäjässä tärkeä kunnia-asia, ja tällä varmistettiin, ettei vilja päässyt loppumaan edes pahimpana aikana.

1880-luvulla kartano myytiin sen viimeiselle yksityiselle omistajalle, Ehrnrootin suvulle. Backaksen tila oli heidän hallussaan aivan Suomen itsenäistymisen kynnykselle asti. Ehrnroothien aikaan tilalla vietettiin tavallista kartanoelämää ja pidettiin huolta niin eläimistä kuin viljelyksistä.
Vuonna 1916 tila myytiin kokonaisuudessaan sen nykyiselle omistajalle Elannolle (nyk. HOK-Elanto). Tämän jälkeen alkoi tilan varsinainen kukoistusaika. Backas oli erittäin lähellä Elannon toimitusjohtaja Väinö Tannerin sydäntä, ja hän vierailikin tilalla useasti sekä piti yhteyttä sen työntekijöihin. Itsenäisen maamme alkuvuosina Backas oli merkittävässä roolissa ruokkien koko pitäjää sekä lähiseutua. Merkittävimpänä tapahtumana voidaan mainita maatamme koskenut suurlakko, mikä mm. sulki kaikki pääkaupunkiseudun leipomot. Backaksen väki ei kuitenkaan yhtynyt tähän, vaan leipomon toiminta jatkui normaalisti varmistaen, että koko pääkaupunkiseudulle riitti leipää. Backaksen merkitystä ei kannata unohtaa myöskään talvisodan aikana, jolloin maamme hallitus kokoontui päärakennukseen. Helsingin pommitusten aikana Backas taas toimi valtionarkiston hajasijoituspaikkana.

Näinä vuosina Backas on ruokkinut ja varmistanut raaka-aineet moniin helsinkiläisiin suuriin ravintoloihin. Leipomotoiminnan lisäksi on viljelty juurikkaita sekä kasvatettu niin nautaa kuin sikoja. Alueella on edelleen tänä päivänä pystyssä vanha kivisikala, missä parhaimpina aikoina asui yli 900 sikaa.

Vantaan kasvaessa ja kehittyessä Backaksen tila on pienentynyt alkuperäisestä koostaan roimasti. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttä on rakennettu tilan vanhoille maille, jotka aikoinaan myytiin kaupungille. Monella on myös muistissa Backaksen suuret kukkaviljelmät ja kasvihuoneet, mitkä sittemmin on purettu alueen kasvaessa ja kehittyessä. Toiminta Backaksessa päättyi vuonna 2013.
Nyt neljä vuotta myöhemmin HOK-Elanto on tehnyt kulttuuriteon kunnostamalla päärakennuksen. Pitokartano ei kuitenkaan enää tänä päivänä sovi heidän toimintasuunnitelmaansa, ja näin ollen rakennukset on päätetty vuokrata ulkopuoliselle toimijalle, Kuninkaan Erälle. Tiivis yhteistyö Vantaan Kaupungin, rakennusvalvonnan, museon ja matkailualan kanssa kehittävät tulevaisuudessa alueesta vetovoimaisen ja kansainvälisen elämyskeskuksen.

Kuninkaan Erän tarina alkoi vuonna 2008, mutta toiminta itsessään on alkanut jo vuonna 2000, kun ensimmäiset fasaanijahdit järjestettiin Porvoon saaristossa. Tästä toiminta laajentui nopeasti aina Utsjoelle saakka. Kuninkaan Erän ideologia on aina pysynyt samana; tarjota ympärivuotisia elämyksiä luonnosta kestävää kehitystä unohtamatta. Ympärivuotinen riistanhoito on Kuninkaan Erälle sydämenasia.

Ravintola Backaksen tarina alkoi vuonna 2017, kun upea 200-vuotta vanha kartano kunnostettiin kokous- ja juhlatiloiksi. Kartanon jälkeen entisöimme lämminhenkiset Tiilitehtaan saunatilat, jonka jälkeen avasimme vanhaan juurrutuskellariin Kesäkahvila Olohuoneen.  Seuraavaksi juhlittiinkin jo suuren, latomaisen ja maalaisromanttisen Tapahtumakeskus Puimalan avajaisia. Viimeisimpänä tilana kunnostimme Backaksen Kammin, joka on kotamainen ja eksoottinen tila, jossa ruoka valmistetaan elävällä tulella. Backaksen sydän on ruoka <3. Backasperhe itse metsästää, kalastaa, kerää ja poimii arktisia raaka-aineita Suomen luonnosta. Lauri & Veijo viettävät puolet vuodesta pohjoisessa ja käyvät Tenonjoella kalastamassa lohta, Vuokojärvellä harjusta ja jäämerellä ravustamassa kuningasrapua. Keittiön emäntä Satu on innokas sienestäjä, Sari hoitaa kartanopuiston villiyrtit ja Mireka sekä Nelli huolehtivat, että syksyn omenasato tulee talteen. Lopen erämaalta tuomme mm. joulupöytään riistaa kuten peuran ja hirven lihaa. Näistä puhtaista luonnon antimista valmistamme herkkuja kokouksiin, illallisiin ja tapahtumiin. Varmistamme myös muiden käyttämiemme tuotteiden laadukkaan alkuperän tekemällä yhteistyötä lähituottajien kanssa. Meillä Backaksessa puhallamme yhteen hiileen ja kaikki tekevät kaikkea! Lyhyessä ajassa olemme entisöineet ja huolehtineet kulttuurihistoriallisesta miljööstä ja tuottaneet asiakkaillemme ikimuistoisia tapahtumia.

Ympyrä on näin sulkeutunut, ja Backas on taas saavuttanut merkittävän aseman lähipitäjän ja sen asukkaiden elämysten sekä ravinnon tarjoajana. Ravintola Backaksen pääideana on tarjota kaikille laatua luonnosta lautaselle.